Pitääkö esimiehen olla yli-ihminen?

”Voi kauhistus, esimiehenhän pitää olla yli-ihminen. Miten sitä pystyy olemaan sellainen?” Näin huokasi yksi esimies valmennuspäivän jälkeen. On totta, että esimieheltä vaaditaan tänä päivänä paljon. Pitää saada ihmiset toimimaan tavoitteiden mukaisesti, innostaa ja kannustaa. Tulosta pitää tulla. Olla sitä ja tätä. Siinä tarvitaan monenlaisia taitoja. Esimieheltä ei kuitenkaan kannata vaatia yli-ihmisen ominaisuuksia, sillä esimieskin on lopulta vain ihminen. Kannattaa toki pyrkiä hyväksi esimieheksi, mutta ei suinkaan täydelliseksi. Liiallinen vaatimus itseä kohtaan voi ruveta ahdistamaan. Mitä sitten, jos en pysty? Peräänkuuluttaisin tiettyä armollisuutta niin itseä kuin myös toisia kohtaan. Varjelkoon, jos esimiehestä tulee täydellinen ihminen. Silloin hän voi vaatia myös täydellisyyttä toisilta ja inhimillisyys unohtuu.

Harva syntyy esimieheksi. Tiettyjä luontaisia edellytyksiä johtajalla täytynee olla, mutta tärkeintä on, että haluaa johtaa. Siis haluaa johtaa! Ja jos haluaa johtaa toisia, täytyy olla valmis kehittämään johtamistaitojaan. Oppimisen ja kokemuksen myötä voi kasvaa. Hyväksi johtajaksi voi kuitenkin tulla vasta silloin, kun on valmis kasvamaan myös ihmisenä. Eli on opittava katsomaan peiliin ja tiedostamaan  omaa käyttäytymistään, asenteitaan ja tunteitaan.  Niillä on väistämättä heijastusvaikutusta työntekijöiden käyttäytymiseen. Taustalla on myös esimiehen ihmiskäsitys, mitä hän ylipäätänsä ajatteleee toisista ihmisistä ja miten suhtautuu heihin. Sitä kannattaa myös pohtia. Kun johtaa toisia, pitää osata vaikuttaa omaan tunnetilaansa ja muuttaa tarvittaessa asenteitaan. Jos haluaa innostusta ja myönteistä suhtautumista työntekijöiltään, täytyy itse ensin olla innostunut ja myönteinen. Vanhan sanalaskun mukaan: Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. 

Parhaat esimiehet kehittävät itseään kurinalaisesti

Arkipäivä tarjoaa monenlaisia oppimistilanteita. Niistä ei voi  kuitenkaan oppia, ellei ensin ota aikaa itselle pohtiakseen erilaisia tilanteita jälkikäteen. Millaisella tunteella olin liikkeellä, miten valitsin sanani, miten onnistuin viemään sanomani perille, kuulinko mitä toiset sanoivat jne. Itsetutkiskelua kannattaa harrastaa päivittäin ja ihan systemaattisestikin. Luottamukselliset keskustelut toisten esimiesten kanssa voivat toimia myös hyvänä peilinä ja vertaistukena. Kokemusten vaihtaminen mahdollistaa toisilta oppimista ja voi toimia myös ”venttiilinä” tarvittaessa. Kehittämisen  tukeminen  esimiesten yhteisellä valmennuksella on hyödyllistä varsinkin silloin, kun halutaan parantaa yhtenäistä johtamisen linjaa. Joskus on hyvä tutkia omaa johtamistapaansa myös henkilökohtaisen coachin tai työnohjaajan kanssa. Coach auttaa tekemällä kysymyksiä ja johdattamalla niiden asioiden äärelle, joista löytyvät tärkeimmät kehittämiskohteet. Taidot johtaa ihmisiä paranevat.

Kokemukset kasvattavat esimiestä, mutta parhaaksi esimieheksi tuleminen edellyttää kurinalaista itsensä kehittämistä. Hyvä itsensä johtaminen antaa pohjan toisten johtamiselle. Siihen haluan rohkaista jokaista esimiestä. Oppia voi joka päivä ja parhaiten oppii, kun on iloinen mieli. Niin ja muistaa rentoutua välillä!

 
Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s