Väkivaltaa kouluissa – Miten on johtamisen laita?

Tällä viikolla puheet ovat liikkuneet paljon kouluväkivallan ympärillä.  Nyt väkivaltaan syyllistyi oppilaan sijasta Alppilan yläkoulun opettaja, joka sai teon vuoksi potkut työstään. Mielipiteitä on esitetty puolesta ja vastaan, saako opettaja käyttää voimakeinoja esim. poistaessaan häiritsevää oppilasta luokasta. Sanomattakin on selvää, ettei minkäänlainen väkivallan käyttö voi olla hyväksyttävää. Täytyy löytää muita keinoja tilanteiden ratkaisemiseen. Jos koulua vertaa muuhun työpaikkaan, emmehän hyväksy sielläkään väkivaltaa esimiehen tai työntekijöiden taholta.  Niin työssä kuin lasten ja nuorten kohdalla on oltava nollatoleranssi. 

Johtajalla on vastuu

Kun opettaja tarttuu itse väkivallan käyttöön, on kysymys vakavasta asiasta. Teko johti opettajan erottamiseen, mikä voidaan tietysti nähdä jämäkkänä tekona koulun johdolta. Tapahtuma herättää kuitenkin monia kysymyksiä koulujemme johtamisesta. Tällaisia tilanteita pitää pystyä jatkossa ennakoimaan.  Ehkäiseviä toimia hyvän ilmapiirin ja luottamuksen rakentamiseksi on mahdollista tehdä kouluissa.  Puuttumatta Alppilan yläkoulun tilanteeseen (koska en siitä tiedä mitään) herää kysymys koulujemme johtamisen tilasta. Mieleen nousee monia kysymyksiä:

  • Miten johtaminen kouluissa toimii käytännössä?
  • Kuinka hyvin rehtori on perillä koulun tilanteesta ja johdettavistaan opettajista?
  • Millä tavalla rehtori seuraa, mitä koulussa tapahtuu?
  • Miten rehtorin ja opettajien välinen vuorovaikutus toimii?
  • Miten opettajat voivat ja millainen ilmapiiri koulussa on?
  • Mistä ja miten koulussa puhutaan ja käyttäydytään yleensä?
  • Miten johtaja tukee opettajia, etteivät he jää yksin?
  • Miten asioihin puututaan ja missä vaiheessa?

Opettajan työ on toki itsenäistä, mutta se ei tarkoita, etteikö itsenäistä työtä tarvitsisi johtaa.  Enkä tarkoita tässä suinkaan ”pomottamista”, vaan että johtajan täytyy olla selvillä koulun opettajien tilanteesta. Täytyy osata tehdä ratkaisuja ja toimenpiteitä, jotka ehkäisevät tilanteiden kärjistymistä. Pysyäkseen työkunnossa opettaja tarvitsee myös tukea omalta esimieheltään. Ylikuormittuneessa väsymystilassa ja tuen puutteessa  opettajankin pinna voi palaa herkemmin. Johtajalta vaaditaan kykyä  luotsata koulua opettajien ja lasten parhaaksi. Jos taidot puuttuvat, niitä täytyy kartuttaa. Tärkeää on, että koulujen johtamisen tilaa tarkastellaan nyt eikä vain tyydytä yhden opettajan rankaisemiseen. Opettajillakin on oikeus taitavaan johtamiseen!

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s