Siirtyvätkö koulussa opitut mallit työelämään?

”Suomalaisessa koulussa ei käytetä aikaa sosiaalisten taitojen ja tunteiden käsittelyn opetteluun” amerikkalaisen opettajan Tim Walkerin mielestä (HS 28.8.2014). Hän opettaa helsinkiläisessä koulussa. Millainen vaikutus koulun opeilla on työelämään? Jos taidot jäävät lapsena kehittymättä, aikuinen vie opitut mallit mukanaan työpaikalleen. Silloin yhteisöstä puuttuu avoin vuorovaikutus. Takanapäin voidaan puhua, mutta esimiehen tai ryhmän ollessa paikalla, ollaan hiljaa. Tunteiden ilmaiseminen on niukkaa ja tunteet koetaan ahdistavana. Koulussa on opittu, että opettaja puhuu ja oppilaat ottavat vastaan. Sisäinen motivaatio ei synny ja motivaation puutteessa osa oppilaista turhautuu. Jos koulussa käytetään vanhanaikaisia opetusmenetelmiä, sosiaaliset taidot ja tunteiden käsittely jäävät monilta oppimatta. 

Työelämä vaatii tekijöiltään yhä enemmän yhteisöllisiä taitoja ja kykyä käsitellä tunteita. Työtä tehdään usein ryhmässä. Yhden työntekijän osaaminen ja tekeminen ovat kiinni toisten osaamisesta ja tekemisestä. Riippuvuus toisista on lisääntynyt. Yhteistyötä tehdessä syntyy tunteita itselle ja toisille, pitää osata kuunnella, ottaa huomioon toisten mielipiteitä, osata ilmaista itseään, arvostaa omaa ja toisen osaamista sekä on hyväksyttävä erilaisuutta. Kaikkien kanssa pitää vähintäänkin tulla toimeen. Se ei  yksin riitä, jos halutaan innostua ja onnistua työssä. Hyvä, yhteisöllinen ryhmä pystyy nostamaan kaikkien parhaat kyvyt ja ominaisuudet esiin. Tämä näkyy ryhmän motivaatiossa, toimivuudessa ja tuloksellisuudessa.

Turhautuminen koulussa voi muuttua  myöhemmin turhautumiseksi työssä.

Turhautuminen koulussa voi muuttua turhautumiseksi työssä.

Miten sosiaalisia taitoja ja tunteiden käsittelyä voi oppia?

Jos sosiaalisia taitoja ja tunteiden käsittelyä ei opita koulussa, opitaanko niitä sitten työelämässäkään? ”Koululla menee huonosti tunnepuolella. Opettajat pitävät taitoja kyllä tärkeinä, mutta eivät tiedä, miten näitä taitoja pitäisi opettaa”, sanoo Tim Walker. Samaa voisi sanoa myös monesta työpaikasta. Ammatillista osaamista ja kykyä kyllä on, mutta sosiaalisissa taidoissa on puutteita eikä tunteita osata käsitellä. ”Kyllä nämä ovat tärkeitä, mutta….”  Haapaniemi, Rainan julkaisemassa kirjassa Rakenna oppiva ryhmä kehoitetaan lisäämään kouluihin yhteisöllisyyttä  ja yhdessä oppimista pienryhmissä. He kiinnittävät myös huomiota koulussa viihtymiseen, sillä se luo edellytyksiä oppimiselle.

Työelämässä voi hyvin ottaa mallia tekemällä oppimisesta ja pienryhmätoiminnasta. Pienryhmä edellyttää kaikkien ryhmän jäsenten vastuun kantamista. Vuorovaikutusta on helpompaa ja turvallisempaa opetella pienessä ryhmässä kuin isossa. Yhteisöllinen toimintatapa vaatii opettelua ja ryhmät voivat tarvita alkuun ulkopuolista ohjausta. Tim Walker toi kouluunsa yhteisöllisyyden tuotteena aamupiirin. Siinä koululaiset ovat ryhmänä käsi kädessä, katsovat vierustoveriaan silmiin ja  sanovat vuorotellen toisilleen hyvää huomenta. Ei olisi hullumpaa, vaikka tätä tapaa kokeilisi joskus työpaikallakin. Silmiin katsominen opettaa ottamaan huomioon toisen ihmisen. Jokaisen nähdyksi tuleminen voi olla hyvä alku työpäivälle. Yhteisöllisyyttä voi oppia eri keinoin, mutta se vaatii harjoittelua. Coach voi tukea niin esimiestä kuin ryhmää näiden taitojen kehittämisessä. 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s