Pitääkö esimiehen olla positiivinen?

Kyllä mielestäni. Riippuu tietysti, miten positiivisuus ymmärretään. Minä tarkoitan tässä positiivisuudella esimiehen myönteistä suhtautumista työhön ja rakentavaa tapaa olla työntekijöiden kanssa eri työtilanteissa.  Esimiehen pitäisi ainakin pääosin tulla töihin kohtuullisen hyvällä tuulella. Perusasenne ja mieliala välittyvät toisille herkästi. Juuri siksi myönteistä asennetta on lupa odottaa kaikilta, mutta erityisesti esimieheltä. Hyväntuulisuus tai pahantuulisuus voi  yhtälailla vetää mukaansa muita työntekijöitä. Kaikki eivät ole oppineet suojaamaan itseään toisen hankalan mielialan vaikutukselta. Voimme luoda jo heti työhön tullessamme joko hyvää tai pahaa ilmapiiriä työpaikalle. Hyväntuulisena koettu aamu voi olla hyvä alku työnteolle.

Esimiehen odotetaan viestivän työstä myönteisellä tavalla. Miten hän muuten onnistuu innostamaan ryhmäänsä tavoitteiden saavuttamiseen, hyviin tuloksiin tai kehittämiseen. Esimies kertoo niin olemuksellaan, käytöksellään ja sanoillaan, mitä hän ajattelee työstä, työntekijöistään tai yrityksestä. Luoko hän myönteistä vai kielteistä lähtökohtaa työyhteisön keskusteluille ja työn tekemiselle.

Kuvitellaanpa, että esimies kertoisi uusista tavoitteista näin:

”Meillä on seuraavalle vuodelle hyvin korkeat tavoitteet. Näillä resurseilla niiden saavuttaminen tulee olemaan erityisen vaikeata. Epäilenpä riittääkö meillä edes asiantuntemus kaikkeen tähän.” 

Tai esimies kertoisi saman asian näin:

”Meillä on seuraavalle vuodelle korkeat tavoitteet. Olemme osoittaneet olevamme hyvä ja ammattitaitoinen ryhmä. Luotan, että hyvällä yhteistyöllä löydämme nytkin ratkaisut tavoitteittemme saavuttamiseen.” 

Esimerkki osoittaa kaksi erilaista tapaa kertoa samasta asiasta. Niitä molempia esimiehet myös käyttävät työssään. Molemmat tavat luovat kuulijalle mielikuvaa esimiehen ajattelusta ja asenteesta. Jokainen voi itse päättää, kumpaa puhetta kuulisi mieluummin esimieheltään. On melko varmaa, että ensimmäisen puheen jälkeen useimmat kuulijat ajattelevat, etteivät tule selviämään tavoitteistaan. Esimies epäilee jopa ryhmän asiantuntemusta. Alku  on negatiivinen. Toisen puheen jälkeen syntyy sen sijaan vaikutelma, että esimies arvostaa ryhmän osaamista ja yhteistyökykyä sekä valmiutta selviytyä vaikeissakin tilanteissa. Näin keskustelulle muodostuu huomattavasti myönteisempi lähtökohta kuin edellisessä puheessa. Esimiehen kannattaa harkita, miten hän asiat ilmaisee ja millaista ilmapiiriä hän levittää puheillaan. 

 

Esimiehen kannattaa tutkia omia asenteitaan ja niiden heijastumista toimintatapoihin sekä olla valmis kehittämään itseään ja muuttamaan asenteitaan myönteisiksi.

Esimiehelle on hyödyllistä tutkia omia asenteitaan ja niiden heijastumista toimintatapoihin. Hyvä esimies kehittää itseään ja on valmis muuttamaan tarvittaessa asenteitaan myönteisiksi.

Miten esimies voi osoittaa myönteisyyttä työpaikalla?

  • Olemalla helposti lähestyttävä ja avoin
  • Olemalla aidosti läsnä ja kuuntelemalla
  • Antamalla tilaa erilaisille näkökulmille ja vaihtoehdoille
  • Huomaamalla edistymisen
  • Osoittamalla arvostusta
  • Tukemalla vaikeissa tilanteissa
  • Luomalla uskoa tulevaisuuteen

Mitä esimiehen kannattaa välttää?

  • Manipulointia positiivisuuden nimissä (”Ajattele positiivisesti”)
  • Kenenkään leimaamista negatiiviseksi
  • Krittikittömän ilmapiirin luomista
  • Pakottamista samanmielisyyteen
  • Epärealistisia lupauksia

Myönteisyys ei ole ”huuhaata”, vaan tapa elää ja toimia erilaisissa tilanteissa. Niin myös esimiestyössä. 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s