Esimies – Oletko simultaanitulkki vai viittomakielen taitaja?

Esimies joutuu työssään selittämään työntekijöille monenlaisia muutoksia. On yrityksen strategioita, tulosvastuuta, kvartaalituloksia, tulosvaroituksia ja milloin mitäkin. Johdolta tulevat tavoitteet ja tilanteet on avoimuuden nimissä saatettava kaikkien tietoon. Kun menee hyvin, työntekijöidenkin on mukava kuunnella hyviä uutisia. Sillä voi nostattaa ilmapiiriä. Mutta entäs sitten, kun uutiset ovatkin huonoja? Työntekijöiden turvallisuudentunne järkkyy, motivaatio laskee ja tilalle tulee pelko työpaikan menettämisestä. Tuntuu, ettei tehtyä työtä arvosteta eikä aina jaksaisi muuttuakaan.

Jotkut esimiehet ovat kuin simultaanitulkkeja, jotka välittävät sellaisenaan johdolta saamansa viestit alaisilleen suodattamatta niitä. Ja sitten ihmettelevät, kun työntekijät ahdistuvat huonojen uutisten jälkeen. Laskevien tuloskäppyröiden katsominen tai vaikeasti ymmärrettävien strategiamuutosten kuuleminen ei nostata ketään, puhumattakaan irtisanomisista. Jos vielä tiedon välittäminen on  esimiehen taholta yksisuuntaista, yhteinen ymmärrys jää syntymättä. Jokainen kuulee ja tulkitsee uutiset omalla tavallaan ja tilanne on otollinen väärinkäsityksille.  Siinä jää miettimään, mikä on tällaisen tiedon välittämisen tavoite? Laskea työntekijöiden motivaatiota, vähentää innostusta, alentaa työn tehokkuutta ja huonontaa yrityksen tulosta? Tuskinpa tätä halutaan, mutta sellaiseen se voi helposti johtaa.

Tarvitseeko kaikkia työntekijöitä kuormittaa kaikella tiedolla?

Riippuu paljon siitä tavasta, jolla esimies itse ottaa haltuun johdolta saamansa tiedot ja pohtii, millä tavalla hän esittää asiat työntekijöilleen. Kannattaa tarkasti miettiä, mikä tavoite tiedon jakamisella on. Kuka sitä tarvitsee ja kuinka paljon? Mitä esimies haluaa työntekijöiden tekevän saatuaan tämän tiedon? Esimies voi olla simultaanitulkin sijasta kuin viittomakielen taitaja. Hän voi muuttaa saamansa tiedot sellaiselle kielelle, jota jokainen kuulija ymmärtää ja joka hyödyttää häntä hänen perustyössään. Siksi varsinkaan huonoja tai vaikeasti ymmärrettäviä muutoksia ei kannata koskaan kertoa yksisuuntaisesti, vaan luoda mahdollisuuksia dialogiseen keskusteluun.

Esimies osoittaa ilmeillään ja eleillään, mikä on tiedottamisen tavoitteena.

Esimies osoittaa sanojen lisäksi myös ilmeillään ja eleillään, mikä on tiedottamisen tavoitteena ja mitä pitää tehdä.

Yritykset haluavat olla avoimia ja pitää kaikki työntekijät ajan tasalla yrityksen tilanteista. Se on tietysti hyvä asia. Rehellinen täytyy olla, eikä ketään saa johtaa harhaan. Vaikka tarjolla on nyt huonoja uutisia, silti yritys haluaa useimmiten jatkossa parantaa tulostaan. Siksi esimiesten pitäisi työpaikalla asioista tiedottaessaan pitää mielessään enemmän työntekijöiden innostamista kuin masentamista. Ja kun esimies alkaa pohtia sitä, suunta onkin tulevaisuudessa. Silloin työntekijöiden ajatukset kannattaa keskittää jokaisen perustehtävän kehittämiseen ja parantamiseen, eikä huonon tilanteen pohtimiseen. Se voi viedä työpaikalla hyvään muutokseen.  Toivo tai halu yrittää on parempi motivoija kuin pelko.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s