Työpaikan kehittävät keskustelut – johtamisen työkalu

Useat yritykset luopuvat vuosittaisista kehityskeskusteluista. Käytäntö ei enää toimi nykyisessä työelämässä, jossa muutokset tapahtuvat nopeasti. Ja kun rakenne ei enää hyödytä, on aika vaihtaa tapaa. Työn ja työntekijän kehittyminen ei varmasti ennenkään ole ollut pelkästään kehityskeskustelujen varassa. 

Tärkeämpää kuin muodolliset keskustelut lienee, että työpaikoilla käydään jatkuvaa keskustelua työn kehittämisestä. Ja että esimies ja työntekijät osaavat keskustella keskenään niin, että siitä on todellista hyötyä. Fokus työssä, tavoitteet, palaute, uudet ideat, yhteistyö – kaikki ne  edellyttävät esimieheltä jatkuvaa vuorovaikutusta niin yksilöiden kuin ryhmän kanssa. 

Dialoginen keskustelu mahdollistaa asioiden pohtimista eri näkökulmista.

Dialoginen keskustelu mahdollistaa asioiden pohtimista eri näkökulmista.

Esimies – Pohdi, millaisia työntekijöiden kanssa käydyt keskustelut ovat olleet?

Onko keskustelu ollut pääosin ….

1. Luontevaa ja kunkin tarpeista lähtevää vai esimiehestä ohjautuvaa?

Kuka päättää, mistä asiasta ja milloin keskustellaan?

2.  Kaksisuuntaista dialogia vai yksisuuntaista monologia? 

Koetko, että sinulla on taitoa käydä dialogista keskustelua? Kuunnella toisia?

3. Erilaisia näkökulmia esiintuovaa vai puolesta-vastaan-väittelyä? 

Osaatko antaa tilaa asioiden tarkasteluun eri näkökulmista? 
Vai tuleeko keskusteluista helposti vastakkain asettelua, 
jossa voimakkaampi määrää, kumman mielipide on oikea?

4. Vaihtoehtoisia ratkaisuja etsivää ja ideoivaa vai ohjeita ja määräyksiä jakelevaa?

Osaatko antaa vapautta työntekijöille ideoida itse, ja tehdä kehittämisehdotuksia, 
jotka otat myös vakavasti? 
Kuinka paljon annat määräyksiä ja ohjeita? 

5. Erilaisuutta hyödyntävää vai samanmielisyyteen pyrkivää?

Miten osapuolet hyväksyvät ja kohtaavat erilaisuutta? 
Kuinka paljon keskustelussa kuunnellaan aktiivisesti toista? 
Otetaanko tunteet huomioon? 

6. Vapaata ja luovaa vai jäykkää ja muodollista? 

Hyvä keskustelu etenee vapaasti, 
ja molemmat osapuolet voivat tuoda keskusteluun itselle tärkeitä asioita. 

7. Useimmiten vapaaehtoista vai useimmiten pakollista?

Molempien osapuolten tuleminen keskusteluun vapaaehtoisesti 
antaa tasavertaisen lähtökohdan keskustelulle. 

8. Jatkuvaa ja usein toistuvaa vai silloin tällöin ja satunnaista?

Mitä useammin keskustellaan, sitä paremmin osapuolet oppivat tuntemaan toisensa. 
Ja sitä paremmin muodostuu yhteinen käsitys työstä ja kehittämistarpeista.

9. Työn ja kehittämisen kannalta hyödylliseksi vai hyödyttömäksi koettua?

Onko keskustelujen fokus pääosin oikeissa, työn kannalta tärkeissä asioissa?

10. Keskustelukumppania arvostavaa vai välinpitämätöntä?  

Arvostus ja luottamus muodostavat peruspilarin onnistuneelle vuorovaikutukselle. 

Vuorovaikutuksen toteutumista kannattaa pohtia myös yhdessä työpaikalla.  Hyvä johtaminen edellyttää  esimieheltä hyviä vuorovaikutustaitoja ja sallivaa asennetta, sekä myös tarpeellista aikaa työntekijöiden kanssa. Esimiehen on syytä pitää huolta omista taidoistaan, ettei hän johtamisellaan haittaa, tai jopa estä työn kehittämistä. 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s