Tuottavaa hyvinvointia ja hyvinvoivaa tuottavutta

Yritykset ja organisaatiot ovat panostaneet Suomessa työhyvinvoinnin edistämiseen. Eikä syyttä. Puutteellisen työhyvinvoinnin aiheuttamat kustannukset ovat monta kertaa ehkäiseviä kustannuksia suuremmat. Hyvinvointiin panostamalla on pyritty ehkäisemään menetyn työkyvyn kustannuksia.  Sen sijaan vähemmän on vaikutettu tuottavuuden kehittämiseen. Kaiken kaikkiaan työhyvinvoinnin tila on Suomessa hyvä ja  kehityskelpoinen.

Työhyvinvointiin panostaminen on kannattavaa. Se selviää Ossi Auran ja Guy Ahosen kirjassa: Strategisen hyvinvoinnin johtaminen. Tutkimuksessa tarkasteltiin henkilöstötuottavuuden yhteyttä liiketoimintaan. Kirja on mielenkiintoista luettavaa. Se tulee tarpeeseen niille, jotka kaipaavat jämäkkyyttä hyvinvoinnin johtamiseen, sekä niille, jotka vielä epäilevät hyvinvointipanostusten kannattavuutta. Poimin kirjasta muutamia kohtia, joiden ajattelen selkeyttävän, miksi hyvinvoinnin strateginen johtaminen on tärkeää. 

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa -tutkimuksen mukaan hyvinvointiin panostaminen tuottaa reilusti sekä kansantaloudellista että liiketaloudellista hyötyä.

 

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen -tutkimuksen tuloksista poimittua

Eri organisaatiot hakevat strategisen hyvinvoinnin johtamisella tuottavuutta tai kustannussäästöjä. Tuottavuuden johtamisessa painotus on johtamisessa, esimiestyössä ja osaamisessa. Kustannussäästöissä sen sijaan painottuvat työkyky, sairauspoissaolot ja työturvallisuus.  Kun johdetaan tuottavuutta hyvin, saadaan tuloksia osaamisen ja ilmapiirin kautta. Kun johdetaan kustannussäästöjä hyvin, parhaat tulokset tulevat työkyvyn ja sairauspoissaolojen kautta. 

Kun työhyvinvointi on johdon hallussa, kokonaisuus toimii hyvin. Mitä paremmin tavoitteet on määritelty, kehittämistä suunniteltu ja mitattu, sitä parempia tuloksia on saatu. Esimiehet kannattaa kouluttaa työhyvinvointiin. Tulokset näkyvät esimiesten kyvykkyydessä, mutta myös työkyvyssä, ilmapiirissä ja taloudessa.  Esimiesten vastuu työntekijöiden työhyvinvoinnista korostuu.  Työhyvinvoinnin tukitoimet kuten työterveyshuolto, työturvallisuus, terveyden edistäminen ym. lisäävät työkykyä ja hyvinvointia. 

Tutkimus osoittaa, että työhyvinvoinnin systemaattinen johtaminen tuo yritykselle rahaa, samalla kun se edistää henkilöstön työkykyä.

Parhaat onnistuvat tuottavuusloikassa, koska heillä on selkeä päämäärä, tavoitteet, suunnitelma ja toteutus kunnossa.

Parhaat onnistuvat tuottavuusloikassa, koska heillä on selkeä päämäärä, tavoitteet, suunnitelma ja toteutus kunnossa.

Strategisen hyvinvoinnin perusta  

Kirjan mukaan hyvinvoinnin strateginen perusta koostuu neljästä tekijästä: Johtamisen vastuut, strategisen hyvinvoinnin investoinnit, mittarit ja raportointi.

  • Kohderyhmä on koko henkilöstö, Kehittämisen ydin on henkilötasolla työkyvyn, osaamisen ja motivaation parantamisessa. 
  • Tärkein toimija on esimies. Hyvä esimiestyö tukee henkilöstötuottavuutta ja sen osa-alueita. 
  • Strategisen hyvinvoinnin kokonaisuudesta vastaa ylin johto. 

Ohjeita työpaikoille strategisen hyvinvoinnin johtamiseksi

Kirja antaa erikokoisille työpaikoille myös ohjeita ja suuntaviivoja strategisen hyvinvoinnin johtamiseen. KIrjasta saa konkreettisia eväitä tavoitteiden ja suunnitelman tekemiseen. Ensin täytyy analysoida organisaation ja hyvinvoinnin tilaa, valmiuksia ja resursseja. Tehokas työkykyjohtaminen edellyttää ajantasaista ja oikeaa kustannustietoa. Kun saadaan tietoa, voidaan tehdä päätöksiä ja rakentaa suunnitelma. Organisaation toiminnan ja päivittäisjohtamisen saaminen tukemaan työhyvinvointia on haaste, johon täytyy paneutua. Onnistuminen edellyttää, että toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan. Tehdäänkö siis oikeita asioita. 

Organisaation johto vastaa työhyvinvoinnista ja sen tuloksellisuudesta.  Strateginen hyvinvoinnin johtaminen on osa johdon toimintaa. Työpaikalla työhyvinvoinnin toteuttaminen on esimiehen vastuualuetta.  Työhyvinvointi on osa työpaikan jatkuvaa kehittämistä.

 

Työhyvinvoinnin edistäjänä työskentelevälle tutkimuksen tulokset ovat odotettuja. Se vahvistaa sitä, mitä käytännön työssä on nähty.  Hyvinvoivissa ja hyvin toimivissa organisaatioissa myös tuottavuus on ollut korkealla.  Monet yritykset ja organisaatiot ovat panostaneet jo pitkän aikaa työturvallisuuteen, työterveyshuoltoon ja työpaikkaliikunnan tukemiseen. Sen sijaan johtamisen ja yrityksen kulttuurin merkitys tuottavuudelle on noussut tärkeäksi vasta viime vuosina. Tutkimus osoittaa, että strategisen hyvinvoinnin johtamisen avulla voidaan saavuttaa merkittävää tuottavuusloikkaa.

Hyvinvoinnin strategiseen johtamiseen kannattaa panostaa. Tämän tutkimustiedon valossa se on välttämätöntä sekä liiketoiminnalle että kansantaloudelle. Niin myös kaikille työtä tekeville. Työhyvinvoinnin paranemisesta hyötyvät kaikki. Hyvinvoinnin johtaminen ei ole mitään rakettitiedettä, vaan liiketoiminnan järkevää johtamista. Ei siis mitään pehmoa, vaan tuloksellista työtä.

Suosittelen tutustumaan kirjaan Ossi Aura, Guy Ahonen: Strategisen hyvinvoinnin johtaminen, 2016, Talentum pro   


 

Tilaa koulutusta  johtamisesta, voimaannuttavasta työkulttuurista, itsensä johtamisesta ja työhyvinvoinnista.  Kohota ihmisiä, ja lisää työyhteisön hyvinvointia ja toiminnan tuloksellisuutta. Hinta alkaen 1200€ (alv 0). Täytä oheiset tiedot.

 

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s