Johtaja tarvitsee monenlaisia peilejä kehittyäkseen ihmisten johtamisessa

Netissä pyöri aikanaan video, jossa mies ajoi autolla kohtuullisen holtittomasti. Vähän sellainen kuin Mr. Bean. Hän ajoi tyytyväisenä ja itsetietoisena niin kuin olisi paras ajaja ikinä. Hänen perässään tapahtui kuitenkin erilaisia asioita, joista hän ei ollut tietoinen lainkaan. Oli kolareita, jotka aiheutuivat ajajan äkillisistä käännöksistä, väistämisistä ja jarrutuksista. Ihmiset pelästyivät, kaatuivat ja tavarat lentelivät. Ajaja jatkoi kuitenkin matkaansa tyytyväisenä, sillä hän katsoi vain eteensä, muttei koskaan taustapeileihin. 

Videolle on helppoa nauraa, mutta todellisuudessa samanlaista käyttäytymistä näkyy autolla ajamisen lisäksi myös muussa tekemisesä. Näin voi käydä kenelle vaan, joka ei välitä toisista ihmisistä, eikä halua huomata omia puutteitaan. Ja joka ei tutki itseään ja tekemisiään jälkeenpäin. Voi olla, että ihminen saa jatkaa pitkään samalla tyylillä, jos kukaan ei onnistu pysäyttämään. Tai vaikka pysäyttäisi, ihminen ei ole valmis hyväksymään ja muuttumaan. 

Johtajan oma oletus johtamisen onnistumisesta voi olla toisenlainen kuin jos hän kysyy sitä työntekijöiltä. 

 

Johtaja voi itse olettaa olevansa hyvä johtamisessa. Hän kulkee vain omaa tavoitetta kohti, eikä kiinnitä huomiota työntekijöiden ajatuksiin tai tunteisiin. Tällainen johtaja ei ole halukas myöntämään, että oma johtamistapa vaikuttaa alaisiin. Hän näkee mieluummin toisissa vikoja kuin itsessään, eikä ole valmis kuuntelemaan palautetta omasta toiminnastaan.  Pahimmassa tapauksessa kukaan ei uskalla edes kertoa sitä, koska johtajan asenne on kaikkien tiedossa. Jos johtaja välttää katsomasta peiliin, hän ei koskaan kehity paremmaksi. Turha on silloin odottaa innostusta muilta. 

Eräs nuori esimies kertoi ensimmäisestä esimiestehtävästään. Hän oli ollut tyytyväinen omaan johtamiseensa ja oletti myös alaisten olevan, koska he yleensä hymyilivät hänelle ja olivat ystävällisiä. Ja hommatkin hoituivat. Tyytyväisyys päättyi, kun yrityksessä tehtiin johtamiskysely. Esimies sai murskaavan huonot arviot johtamisestaan täysin yllättäen. Se oli kova kolaus nuorelle miehelle. Hän meni kotiin, ja kyseli puolisoltaan, miten kummassa alaiset saattoivat arvioida häntä niin eri tavalla, mitä hän itse ajatteli itsestään ja johtamisestaan. Kun puoliso ei ollut aivan yhtä yllättynyt tuloksista, ja antoi jopa ymmärtää, ettei mies ollut kovin taitava kuuntelija, hänen silmänsä avautuivat.

Tyrmäävä kokemus oli parasta, mitä hänelle on tapahtunut johtamistyössä. Näin hän sen kuvasi:  ”Vaati nöyryyttä myöntää omat puutteet, mutta vasta nöyryys käynnisti oman kehittymisen.” Hän päätti ryhtyä katsomaan itseään pelistä, ja ottaa vakavasti alaisten antaman palautteeen. Siinä häntä auttoi työnohjaus ja esimiesvalmennus, joissa saattoi tutkia omaa johtamistapaa ja sai uutta tietoa ihmisten johtamisesta. Nuori esimies otti itsensä kehittämisen vakavasti ja teki itselleen tavoitteet tulla hyväksi johtajaksi. Seuraavan kyselyn tulokset rohkaisivat jatkamaan, sillä hänet arvioitiin yhdeksi parhaista esimiehistä yrityksessä. 

Johtaja on kuin autolla ajaja. Jos hän pitää katseensa pelkästään eteenpäin ja unohtaa katsoa taustapeilejä, hänen ajostaan ei tule koskaan hyvää.

Johtaja on kuin autolla ajaja. Jos hän pitää katseensa pelkästään eteenpäin ja unohtaa katsoa taustapeilejä, hänen ajostaan ei tule koskaan hyvää.

Johtajan pitää katsoa niin taustapeileihin kuin omaan peiliin.

 

Hyvä johtaja katsoo tarkasti taustapeileihin tietääkseen, millaisia jälkiä hän jättää.  Hän on läsnä ja tunnistaa, mitä työyhteisössä tapahtuu, ja miten hänen johtamiseensa suhtaudutaan. Ja miten se vaikuttaa työntekijöiden työhön. Hän on valmis kuuntelemaan ja myös pyytää palautetta johtamistavastaan. 

Hyvä johtaja ottaa vastuun ja tutkii aina ensin omaa toimintaansa. Mitä minä olen tehnyt, miten olen johtanut?  Olenko osannut välittää tietoa, kuunnella, tukea työntekijöitä, innostaa, antaa palautetta, jotta työntekijät olisivat voineet onnistua? Olenko ollut mahdollistaja vai jotain muuta?  Miten minun pitää muuttua?  Kun katsoo itseään peilistä, ei tule heti syyttäneeksi toisia virheistä tai epäonnistumisista. 

Johtajan itsetuntemus ja johtamistapa kehittyvät, kun hän tekee tavoitteellisesti töitä sen eteen.

 

Ei riitä, että vain katsoo peiliin ja tietää, pitää olla valmis myös muuttumaan. Se ei synny ilman tavoitteellista kehittämistyötä.

Hyvä johtaja

  • kehittää jatkuvasti itsetuntemustaan
  • tutkii ja reflektoi omaa toimintaansa päivittäin
  • on nöyrä myöntämään omat puutteet
  • tunnistaa, mitä pitää parantaa omassa johtamisessa 
  • on valmis kasvamaan ja muuttumaan
  • tekee tavoitteet ja suunnitelman itselle 
  • toteuttaa toisenlaista tapaa johtaa
  • arvioi omaa onnistumistaan johtamisessa
  • pyytää palautetta työntekijöiltä johtamistavastaan, ja on valmis kuuntelemaan heitä aidosti
  • hankkii tarvittaessa apua ja tukea itselleen (työnohjausta, coachausta, valmennusta tai vertaistukea)

Hyväksi ihmisten johtajaksi voi kehittyä oppimalla itse ja oppimalla toisilta.  Peilejä on tarjolla, kunhan vaan uskaltaa katsoa niihin. Johtaminen on jatkuvaa itsensä kehittämistä ja itsensä johtamista. 

 


Tilaa koulutusta johtamisesta, voimaannuttavasta työkulttuurista, itsensä johtamisesta ja työhyvinvoinnista.  Kohota ihmisiä, ja lisää työyhteisön hyvinvointia ja toiminnan tuloksellisuutta. Hinta alkaen 1200€ (alv 0). Täytä oheiset tiedot.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s