Positiivisen ja oppivan työyhteisön 12 tunnusmerkkiä

Monessa työssä hyvä tulos saavutetaan yhdessä toisten kanssa. Ei riitä, että on itse hyvä työssään, vaan ollaan riippuvaisia toisten tekemisistä. Jos saa työssä hyvän ryhmän tuekseen, voi olla tyytyväinen.  Yhteistyön onnistumiseen vaikuttavat ryhmän jäsenten vuorovaikutustaidot ja kyky tehdä yhteistyötä. Työyhteisö rakentuu sen mukaan.  

Kun työntekijä rekrytoidaan, yleensä johtajat haastattelevat hakijoita ja ehkä tehdään myös testejä. Harvemmin työntekijä saa kuitenkaan tietää hakuvaiheessa, millaiseen työyhteisöön hän on tulossa.  Johtaja on ehkä kertonut oman käsityksensä työryhmästä, mutta varsinainen tutustuminen työkavereihin alkaa ensimmäisenä työpäivänä. Uusi työntekijä ”haistelee”, millainen ilmapiiri ja ihmissuhteet ryhmässä vallitsevat. 

Jokaisella yhteisöllä on omanlaisensa tavat ja kulttuuri, johon uuden odotetaan sopeutuvan.

 

”Honeymoon”-vaiheessa ihmiset kohtaavat uuden työkaverin ystävällisesti. He pyrkivät puolestaan tunnustelemaan, millaisen työtoverin he ovat saaneet ryhmäänsä. Kaikki näyttää aluksi yleensä valoisalta, mutta ryhmän todellisuus paljastuu myöhemmin. 

Muistan oman kokemukseni nuorena eräässä uudessa työpaikassa. Työt aloittaessani päätin suhtautua kaikkeen avoimesti ja olla hyvä työkaveri kaikille. Aistin valtasuhteita, kuulostelin puhumisen ja tapojen kulttuuria, sekä tutkiskelin ihmisten välistä kanssakäymistä. Olin itse avoin, mutta kuitenkin varovainen omissa kannanotoissani aluksi. Pian minulle selvisi, että työyhteisössä oli sijaisena henkilö, joka oli hakenut saamaani työpaikkaa. Hän oli kokenut epäoikeudenmukaisena minun valintani talon ulkopuolelta. Tuloni oli tuottanut pettymyksen hänelle ja joillekin hänen työtovereilleen. Heille en ollut toivottu henkilö yhteisössä. Havaitsin myös ristiriitoja, takanapäin puhumista ja toisten arvostelemista. 

Olin tullut haasteelliseen yhteisöön. Olisiko tuloani helpottanut se, jos esimies olisi maininnut kyseisestä asiasta? Ehkä.  Omaan päätökseeni tieto työyhteisön ristiriidoista olisi ehkä vaikuttanut. Tosin en pelännyt ottaa vastaan vaikeitakaan haasteita. Tehty mikä tehty. Otin positiivisen asenteen olla omalta osaltani hyvän työyhteisön kehittäjä. Aloin rakentaa luottamusta ja yhteistyötä kaikkien kanssa puhtaalta pöydältä ottamatta kantaa vanhoihin asioihin.  Suhtauduin myönteisesti ja arvostavasti kaikkiin. Otin vastaan haasteita olemalla avoin ja auttavainen.  Muutamien kuukausien jälkeen esimies antoi palautetta, että tuloni oli vaikuttanut positiivisesti työyhteisön ilmapiiriin. 

Jokainen on rakentamassa omalla käytöksellään työyhteisöä joko hyväksi tai huonoksi. Vastuu on kaikilla.  Ei kannata vähätellä omaa osuutta, vaan pyrkiä itse hyvään muutokseen. Ei auta myöskään jäädä odottamaan muutosta toisilta.

Mikään ei muutu, elleivät yksilöt muutu.  Positiivisen yhteisön rakentaminen alkaa ihmisuhteiden ja vuorovaikutuksen perusasioista.   

 

Jos vuorovaikutus toimii ja ihmiset arvostavat toisiaan, ryhmässä osataan keskustella erilaisista näkökulmista ja rikastuttaa yhteistä osaamista ja ideointia.

Jos vuorovaikutus toimii ja ihmiset arvostavat toisiaan, ryhmä voi rikastuttaa yhteistä osaamistaan, ideointia ja työn kehittämistä tarkastelemalla asioita monesta eri näkökulmasta.

Positiivisen ja oppivan työyhteisön 12 tunnusmerkkiä

1. Arvostus  

Ryhmän jäsenten keskinäinen arvostus näkyy käyttäytymisessä toisiaan kohtaan. Ihmiset saavat olla erilaisia, eikä ketään pakoteta tiettyyn muottiin. Kaikki tulevat hyväksytyksi omana itsenään.

2. Avoimuus 

Asioista keskustellaan avoimesti, eikä kenestäkään puhuta takanapäin pahaa. Kehua kyllä voidaan takanapäinkin aina, kun siihen on pientäkin aihetta.

3. Luottamus

Hyvän yhteistyön edellytys on, että ryhmän jäsenet voivat luottaa toisiinsa. Uskallus jakaa ammattitaitoaan ja ajatuksiaan vaatii keskinäistä kunnioittamista. Kukaan ei voi ilman lupaa omia toisen keksintöjä itselleen. 

4. Myötäinto 

Työyhteisön jäsenet puhuvat keskenään työstä innostuneesti, vaihtavat ajatuksia ja kehittävät niitä yhdessä eteenpäin.  Sellainen kuuluu ja näkyy ilmapiirissä. Myötäinto tarttuu ja kasvaa. Se lisää työnimun kokemuksia. Yhdessä työn tekeminen voi olla hauskaa. 

5. Tiedon jakaminen ja tuki  

Tietoa jaetaan avoimesti ja aina saa esittää kysymyksiä. Apua ja tukea voi saada toisilta. Kun yhteisössä vallitsee kuunteleva ja rohkaiseva ilmapiiri, jokainen voi tuoda esiin ajatuksia vapaasti. 

6. Kaikki osallistuvat keskusteluun

Keskustelu ja ideointi on toivottua ja mahdollista kaikille yhteisön jäsenille. Arvostavassa yhteisössä annetaan tilaa jokaiselle, ei vain ryhmän voimakkaimmille ja äänekkäimmille yksilöille.

7. Sallivuus 

Erilaisia ajatuksia ja erimielisyyksiä sallitaan. Kehittymisen edellytys on, että osataan keskustella asioista eri näkökulmista ja olla myös kriittisiä. 

8. Ratkaisukeskeisyys 

Ongelmia tai ristiriitoja ei pelätä, vaan ne otetaan kehittämishaasteena vastaan, ja etsitään yhdessä ratkaisuja niihin. 

9. Myötätunto 

Hyvä yhteisö suhtautuu jäseniinsä myötätuntoisesti, ja antaa tukea tarvittaessa. Armollisuus ja inhimillisyys poistavat turhia pelkoja, liiallista vaatimuspainetta, yliyrittämistä ja stressiä. 

10. Onnistumiset ovat yhteisiä 

Yksilöiden ponnistelut ja saavutukset huomataan. Niitä arvostetaan ja voidaan juhlia yhdessä. Työyhteisössä kaikki tiedostavat, että jonkun onnistuminen koituu yhteiseksi hyväksi ryhmälle. Mitä loistavimmat ja osaavimmat yksilöt, sitä parempi ryhmä on.

11. Epäonnistumisista oppiminen 

Vapaa keskusteluyhteys mahdollistaa virheiden huomaamista ja korjaamista. Epäonnistumisia ei hävetä tai pelätä, vaan niiden ymmärretään olevan osa kehittymispolkua. Jossain innovoivassa työyhteisössä jopa juhlitaan, kun joku asia menee kunnolla pieleen. Epäonnistumisista opitaan uutta, eikä toisteta samoja virheitä. 

12. Palaute 

Ihmiset osaavat antaa keskenään palautetta toisilleen. Kannustaminen kuuluu kaikille. Menestymistä ei kadehdita, vaan siihen rohkaistaan. 

Voiko tällaista täydellistä työyhteisöä olla olemassa? Kyllä voi. Itsellänikin on ollut sellainen joskus. Se on meistä itsestämme kiinni. Arvostava vuorovaikutus on kaikkien opittavissa, mutta sen eteen täytyy tehdä työtä.  Jos on tottunut toisenlaiseen tapaan elää ja olla yhteisössä, täytyy vanhoista tavoista oppia pois. Kehittymisen ensimmäinen askel on, että alkaa aidosti arvostaa työkavereitaan ja työtä, jota yhteisössä tehdään. Ilman arvostusta ei voi rakentaa kestävästi muitakaan ominaisuuksia. Positiivinen työyhteisö edistää niin työssä menestymistä kuin työhyvinvointia. 

”Onni ei ole ottamista ja saamista, vaan luomista ja antamista.”  Maria Jotuni

 


Tilaa koulutusta johtamisesta, voimaannuttavasta työkulttuurista, itsensä johtamisesta ja työhyvinvoinnista.  Kohota ihmisiä, ja lisää työyhteisön hyvinvointia ja toiminnan tuloksellisuutta. Hinta alkaen 1200€ (sis. alv). Täytä oheiset tiedot.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s