Taitava esimies on hyvä johtaja myös työntekijöiden mielestä

Tutkimusohjelmassa selvitettiin kyselyiden avulla 3 300 ihmisen käsityksiä työpaikkansa johtamistavasta Suomessa. Esimiesten ja alaisten näkemys johtajien kyvyistä ja taidoista poikkesi toisistaan täysin. Johtajat kokivat olevansa hyviä, kun taas työntekijöistä alle puolet oli sitä mieltä. Nimenomaan modernin johtamisen taidot olivat puutteellisia  (HS 25.8.2017).  

Mitä tulokset kertovat johtamisen onnistumisesta, jos esimiesten ja työntekijöiden käsitykset eroavat toisistaan näin paljon? Voiko olettaa, että johtamisen uudistuminen ei ole edennyt työn muutoksen mukana. Vai koskeeko tämä enemmän niitä organisaatioita, joissa työn muutos ei ole vielä kovin suurta. Elävätkö entisajan johtamismallit edelleen voimakkaana. Tällaisia kysymyksiä nousee väistämättä mieleen. 

Kun työntekijät kertovat omista odotuksistaan ja kokemuksistaan johtamisen toteutumisesta, sitä pitäisi kuunnella.

Johtamisen uudistaminen ei onnistu pelkästään johtajien muuttumisella. Siihen vaaditaan koko organisaatiokulttuurin muuttamista.

 

Vanha kulttuuri voi jatkaa elämäänsä ihmisten mielissä, jos johtamismuuutosta on tehty vain ylhäältä käsin. Jos työntekijät eivät ole olleet mukana ja vuorovaikutus on ollut vähäistä, johtamisen odotukset ja tarjonta eivät kohtaa.  

Mikä saa esimiehen arvioimaan omat johtamistaidot paljon paremmiksi kuin miten ne näyttäytyvät alaisille? 

Varmasti useimmat esimiehet haluavat johtaa hyvin. Vaikka esimiehellä olisi uutta tietoa johtamisesta, hän ei ole onnistunut saamaan työntekijöitä mukaan muutokseen. Esimies voi olettaa olevansa hyvä johtaja, koska ei ole saanut tai edes pyytänyt palautetta johtamisestaan alaisilta. Kuinka esimies voisi silloin tietää työntekijöiden odotuksista.

Jos esimies on yllättynyt, että alaiset arvioivat hänen johtamistapansa huonoksi,  se kertoo johtajan ja työntekijöiden etäisestä suhteesta. Myös itsearviointi on pettänyt, jos esimieheltä on jäänyt huomaamatta oman johtamisen vajeet. Rohkeus nähdä itsensä toisten silmin on vaikeata. Silloin johtaja voi kääntää työntekijöiden vaatimukset ja kriittisyyden omaa kehittämistä vastaan, eikä ole valmis katsomaan peiliin ja muuttumaan itse.

Kun osa työntekijöistä on tyytyväisiä vallitsevaan johtamistapaan, esimieheltä voi unohtua kuunnella, miten muut kokevat johtamisen. Odotukset johtamiselta voivat olla ristiriitaisia, koska eri työntekijät odottavat esimieheltään erilaisia asioita.  Jos esimieheltä puuttuu joustavuutta, hän johtaa kaikkia samalla tavalla, eikä siihen olla tyytyväisiä.

Ihminen voi nähdä itsensä sellaisena kuin haluaa olevansa, mutta se ei vastaa sitä todellisuutta, miten muut hänet näkevät. Kun kuuntelee muiden muiden käsityksiä, voi saada realistisemman kuvan itsestään ja kehittämistarpeistaan.

Miten esimies voi parantaa johtamistaan?  

Itsensä johtaminen

Esimiehen itsearviointi on edellytys sille, että voi kehittyä hyväksi johtajaksi. Kasvaminen tapahtuu, kun ensin tunnistaa omat puutteensa ja muuttaa tapojaan. Niin johtajien kuin työntekijöiden on syytä katsoa peiliin. Johtaminen on vuorovaikutusta, jossa kaikilla on osansa. 

Vuorovaikutuksen ja läsnäolon lisääminen

Tutkijat ehdottivat johtamisen parantamiseksi keskustelun, vuorovaikutustaitojen ja läsnäolon lisäämistä. Työelämän arkipäivän luonteva vuorovaikutus ja ihmisten kohtaaminen poistaa vääriä oletuksia ja mahdollistaa yhteisen ymmärryksen luomista. Esimiehen on nähtävänä itsensä osana yhteisöä, eikä jäädä etäälle muista. Vuorovaikutustaidot kasvavat, kun esimies kohtaa työntekijöitä päivittäin arvostavasti ja luottaa heihin.

Yksilöllinen johtaminen

Kaikkia ei voi johtaa enää samalla tavalla. Esimiehen täytyy tuntea työntekijät voidakseen johtaa heitä yksilöllisesti. Hyvä johtaja kysyy alaiselta, milten hän voi esimiehenä tukea työntekijää onnistumaan työssään.

Molemminpuolinen palaute mahdollistaa hyvän johtamisen. Siihen tarvitaan avointa keskustelua.  Jos työntekijän epäonnistumisen syynä on epäselvä tavoite tai tuen puuttuminen, kysymys voi olla enemmän johtamisen puutteista kuin vain työntekijän kyvyttömyydestä. Silloin esimiehen pitää parantaa toimintaansa. 

Alaisten odotusten kuuntelu ja vaikuttaminen

Kuuntelemalla työntekijöiden odotuksia ja lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia, esimies voi vahvistaa jokaisen omaa johtajuutta. Kun opettajilta kysyttiin heidän odotuksistaan johtamisesta, he odottivat rehtorilta suunnan näyttämistä, sparrausta ja tukea. Samoja asioita odottavat monet muut työntekijät johtajaltaan. Niihin odotuksiin kannattaa esimiehen vastata. 

Esimiehen ajankäyttö ja työnjako

Modernista johtamisesta on puhuttu jo pidemmän aikaa. Tietoa johtajilla pitäisi olla, mutta miksi johtaminen ei ole muuttunut riittävästi? Kun asiaa kysyy esimiehiltä, suurin syy on ajan puute. Jos esimies käyttää aikaansa muihin tehtäviin, hän ei ehdi kohtaamaan ihmisiä.  Ihmisten johtamistaidot eivät pääse silloin kasvamaan. Organisaatioissa on tehtävä muutoksia, niin että hyvä ihmisten johtaminen mahdollistuu.   

Hyvä esimies vahvistaa kaikkien johtajuutta ja saa työntekijät loistamaan. Se kannattaa asettaa tavoitteeksi.  

 


Tilaa cochausta tai koulutusta johtamisesta, voimaannuttavasta työkulttuurista, itsensä johtamisesta ja työhyvinvoinnista.  Kohota ihmisiä, ja lisää työyhteisön hyvinvointia ja toiminnan tuloksellisuutta. Pyydä tarjousta. Täytä oheiset tiedot.

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.