Kohtaa muutoksia myönteisesti – Kasvata muutoskyvykkyyttä

Suurin osa työikäisistä saa tai joutuu kohtaamaan työelämän suurta muutosta. Se koskee niin työtehtäviä, työntekemisen tapoja, johtamista kuin organisaatiokulttuuria. Samaan aikaan voi olla monta muutosta meneillään ja muutosvauhti on nopeaa. Jokainen joutuu pohtimaan omaa muutospolkuaan. Ja vaikka  työpaikalla elettäisiin vielä niin kuin ennen, kaikkien kannattaa lisätä omaa joustavuuttaan ja muutoskyvykkyyttään. Muutoksia tulee jossain vaiheessa väistämättä.

Muutos työssä koskettaa ihmistä aina henkilökohtaisesti. On luonnollista, että siitä seuraa hämmennystä ja avoimia kysymyksiä. Tunteet heräävät ja se vaikuttaa  työntekemiseen. Jos saa tietoa muutoksesta jo sen suunnitteluvaiheessa ja vastauksia ainakin joihinkin itseä askarruttaviin kysymyksiin, se helpottaa oman muutosprosessin aloittamista.

Ulkopuolinen ei voi tehdä liian nopeasti tulkintaa, suhtautuuko joku myönteisesti vai kielteisesti muutoksiin.  Oma työstäminen ja muutosprosessi täytyy jokaisen käydä itse ennen kuin voi löytää uuden draivin muuttuneeseen työhön.

Muutoskyvykkyys on nykyajan työelämätaito, jota voi myös itse kasvattaa.

 

Oma suhtautuminen muutoksiin, asenteet, työhön keskittyminen ja tapa reagoida uuteen ovat niitä asioita, joita kannattaa tarkastella itse ja toisten kanssa yhdessä. Näin voi löytää itselleen kehittämiskohteita.

Muutos antaa mahdollisuuden oppia uutta sekä kasvaa ihmisenä ja työntekijänä.  Se antaa myös tilaisuuden uudelle innostumiselle. Kun siirtyy uudenlaiseen tekemiseen, välttyy ainakin työhön  kyllästymiseltä. Leipääntyminen jos mikä estää kehittymistä.

3 keinoa oman muutoskyvykkyyden lisäämiseen

1. Löydä oppimisen ilo.

Ihminen on luonnostaan kehittyvä ja jatkuvasti muuttuva, ei paikallaanpysyvä ja muuttumaton. Sen ymmärtää, kun katsoo pientä lasta, miten hän tekee, oppii ja kehittyy. Palataan mielessämme tuohon pieneen lapseen, jollaisia me kaikki olemme joskus olleet.

Lapsesta löytyy se, mitä muutoksessa tarvitsemme.

  • Avoin mieli ilman ennakkoluuloja.
  • Uteliaisuus uusille asioille ja ilmiöille.
  • Innostus tekemiseen ja oppimiseen.
  • Sinnikäs halu voittaa esteet.
  • Toistaminen ja yrittäminen uudelleen.
  • Ilo tekemisessä ja onnistumisessa.
  • Sataprosenttinen läsnäolo siinä, mitä on tekemässä.
  • Kyltymätön into oppia uusia asioita koko ajan.
  • Palautteen antaminen itselle ja iloitseminen toisten antamasta palautteesta. 

Kaiken tämän me olemme joskus osanneet eli meillä on olemassa tieto ja kokemus siitä. Terve lapsi on utelias ja kiinnostuu uusista asioista. Hän on luonnostaan innostunut oppimaan. Tekemiseen ja kokeilemiseen liittyy valtava löytämisen ilo. Muutaman askeleen kävelemään oppinut lapsi taputtaa itselleen tai nostaa kädet pystyyn voiton merkiksi. Tämä on ele, joka esiintyy lapsilla ja aikuisilla eri kulttuureissa. Ja vaikka lapsen jalat pettävät kohta alta, se ei poista iloa. Hän ryhtyy pian yrittämään uudelleen. Sama toistuu ja muutos tapahtuu.

Innostus ja ilo uuden oppimisesta on meissä, kunhan vain herätämme sisäisen lapsen itsessämme aina uudelleen.

 

Jos voisit palauttaa kaiken sen, mitä olet elämäsi aikana oppinut alkaen pienestä vauvasta, luettelosta tulisi melkoisen pitkä. Sitä voi kokeilla kirjoittaa, kunnes käsi väsyy. Tuosta listasta löytyy myös omat vahvuudet. Sen, missä asioissa olet hyvä ja mitä erityisesti osaat. Ja minkä määrän muutoksia olet läpikäynyt. Tämän kun tekee, huomaa olevansa muutoksen mestari. 

Pienellä lapsella on kyltymätön into tutustua ennakkoluulottomasti kaikkeen uuteen ja oppia jatkuvasti uusia asioita. Sama asenne on mahdollista säilyttää koko elämän ajan, jos emme rakenna esteitä itsellemme.

2. Tiedosta oppimisen esteet ja poista ne.

Työelämän suurten muutosten aika voi olla ilo, mutta silti puhumme niin vähän oppimisen ja uuden tekemisen ilosta.  Eikö sen pitäisi olla edelleen ihmisen luonnollinen tila.  Sen sijaan pelot ja huolet nousevat mieleemme enemmän kuin myönteinen muutospuhe.

Pieni lapsi on ennakkoluuloton, koska häneltä puuttuvat menneisyyden muistot. Elämän varrella tulee kokemuksia, jotka suojaavat lasta ja opettavat välttämään vaaroja. Mutta samalla tulee myös sellaisia ikäviä kokemuksia, jotka rajoittavat tuota lapsen uteliaisuutta ja oppimisen iloa.  Ikävät kokemukset tuovat ilon rinnalle tai tilalle epävarmuuden, epäonnistumiset, pelon ja epäilyn. Nämä muistot herättävät tunteita,  jotka nousevat pintaan muutostilanteissa.

Oma mieli tuottaa esteitä ja palauttaa entisiä ikäviä kokemuksia, vaikka niillä ei olisi mitään yhteyttä tämän päivän tekemiseen.  Se vähentää kykyä kohdata muutosta myönteisesti ja lähteä rakentavasti liikkeelle.

Tiedosta, mikä estää sinua iloitsemasta uudesta ja rajoittaa myönteistä suhtautumista muutokseen.

 

Mitkä ovat ne muistot ja kokemukset, jotka estävät. Ja mitä niistä kannattaa kantaa mukanaan tähän päivään. Päästä irti sellaisista esteistä, jotka kahlitsevat. Jätä muistoihin niitä, missä opit ja millaista iloa se tuotti, vaikka etenit vaikeuksien kautta.

On jätettävä taakseen menneisyyden taakat, joita olemme keränneet lapsesta asti mielen arkistoon. Tuo arkisto on tuuletettava ja siivottava vanhasta lastista. Ellei sitä tiedosta ja tee, vanhat muistot ja tunteet hallitsevat ajatuksia ja vaikuttavat kielteisesti tämän päivän tekemiseen ja muutosten kohtaamiseen. Joskus  menneisyyden haamujen siivoamiseen tarvitaan toisten apua. 

Jos jätämme siivouksen tekemättä,  rajoitamme itseltämme ja siinä sivussa ehkä toisiltakin uuden oppimisen ja tekemisen iloa. Emme jaksa innostua muutoksista. Teemme kyllä työtä, mutta ”sydän” on muualla. Emme ole läsnä tekemisessämme, emmekä läsnä itsellemme.  Työ alkaa puuduttaa ja muutokset koetaan rasitteina. Jos työn ilo katoaa, ihminen stressaantuu ja on vaarassa uupua.

3. Anna itsellesi ja toisille mahdollisuus kohdata myönteisesti uutta.

Tunnista oma tapasi käyttäytyä työpaikan muutostilanteissa. Oletko edistämässä vai hidastamassa muutoksen myönteistä toteuttamista. Vai onko sinusta tullut huomaamattasi muutoksen jarruttaja. Sellainen, joka jatkuvasti epäilee muutosta ja toisten kykyä muuttua. Sellainen, joka heijastelee omia pelkojaan tai pettymyksiään toisiin. Joka tekee ”myyräntyötä” työpaikalla ja vetää muita mukaansa negatiiviseen kierteeseen.

Negatiivinen käyttäytyminen on erotettava asiallisesta kritiikistä, jonka tavoitteena taas on auttaa huomaamaan korjattavia asioita ja toimimaan muutoksessa paremmin.

Reflektoi omaa käyttäytymistäsi työssä ja sen vaikutusta toisiin. Itsereflektion lisäksi on hyödyllistä reflektoida myös toisten kanssa.

 

Miten toimimme muutoksissa, ettemme toimi itseämme ja toisiamme vastaan. On tultava tietoiseksi, mitä itse tekee ja sanoo sekä  miten se heijastuu toisiin työpaikalla. Tukevatko ihmiset työyhteisössätoisiaan ja edistävätkö parhaiten muutoksen toteuttamista. Vai päinvastoin.

Tiedostaminen mahdollistaa itsensä kehittämisen. Näin oma muutoskyvykkyys kasvaa. Silloin työstä ja jatkuvasta uuden oppimisesta tulee ilo eikä muutos ole uhka tai rasite. Kun pystyy olemaan läsnä itselleen, pystyy olemaan läsnä myös työn tekemisessä muutosten keskellä. Se lisää hyvinvointia ja parantaa työn tuloksellisuutta.

Ole mieluummin muutoksen mestari kuin muutoksen uhri.”   Brian Tracy 

 


Kirjoittaja Seija Milicevic valmentaa, sparraa, kouluttaa, coachaa ja työnohjaa johtajia ja työyhteisöjä. Jätä viesti, niin otan sinuun yhteyttä toivomallasi tavalla.

 

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.