Työpaikoilla tunteet kuohahtelevat ja yltyvät välillä pahoiksikin riidoiksi esimiesten ja työntekijöiden välillä tai työtovereiden kesken. Huutaminen, aggressiivinen hyökkääminen tai toisten solvaaminen ei kuulu työpaikalle. Sille on vedettävä tiukat rajat. ”Taantuman aikana työpaikkojen ristiriidat ovat lisääntyneet.” (kirjoitus Helsingin Sanomissa 25.5.2914). Pomoilta menee paljon aikaa riitojen hoitamiseen ja joissain työpaikoilla ollaan melkein tukkanuottasilla tai pidetään mykkäkoulua kauan. Ratkaisuna on käytetty työyhteisösovittelua, joka toimii vähän samaan tapaan kuin rikosten sovittelu. Siitä on työpaikoilla saatu hyviä tuloksia. Hyvä kun sovitellaan.
Työn tulosten ja työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että esimiehet osaavat ehkäistä ristiriitatilanteiden kehittymistä pahoiksi konflikteiksi. Mistään uudesta asiasta työpaikan ristiriidoissa ei ole kyse. Ne kuuluvat ihmisyhteisöihin. Kahdenkeskiset riidatkaan eivät ole aina vain kahden ihmisen välisiä. Usein riitojen vaikutuspiirin joutuvat muutkin työyhteisön jäsenet ja näin niistä tulee myös työyhteisön yhteisiä asioita. Ratkaisemattomina riidat voivat sairastuttaa yhteisön ja ilmapiiri huononee, Toki riitelyn taustalla voivat olla myös yksityiselämän ongelmat.
Ristiriidoista työyhteisön voimavara
Ristiriitoja ei tarvitse pelätä eikä työpaikkaa siloitella rauhan tyyssijaksi. Sellaista onnelaa ei ole olemassa. Samanmielisten työpaikka voi sitäpaitsi olla tylsä ja vähemmän luova kuin ristiriitainen työpaikka. Tärkeää on, että ihmiset oppivat ilmaisemaan itseään ja tunteitaan työssä muuten kuin raivoten tai aggressivisella käytöksellä. Erilaisuuden ja erilaisten mielipiteiden kohtaamista voi opetella työpaikoilla. Hyvät vuorovaikutustaidot ja toisten kunnioittaminen ehkäisevät riitelyä. Parhaimmillaan työyhteisö osaa hyödyntää eri mielipiteitä ja ristiriidatkin voivat kääntyä luovuudeksi.
On muitakin keinoja kertoa omasta näkökulmastaan kuin huutaa ja heitellä papereita.
Keinoja työilmapiirin vahvistamiseen
1. Riidat selvitetään välittömästi, avoimesti ja kaikkia osapuolia kunnioittaen. Jos tilanne on paha, työyhteisösovittelua kannattaa kokeilla.
2. Työyhteisössä käydään keskustelu, millaista keskinäinen kanssakäyminen pääosin on.
3. Kanssakäymisen pelisäännöistä sovitaan yhdessä. Minimivaatimus on, että jokainen sietää toistensa erilaisuutta ja ottaa vastuun omasta käyttäytymisestään. Voi sopia, että opetellaan yhdessä
- kuuntelemaan toisia ja nimenomaan erilaisia mielipiteitä
- rohkaisemaan erilaisten mielipiteiden sanomiseen
- ilmaisemaan tunteita puhumalla
- välttämään voimakkaita tunnepurkauksia
- etsimään ratkaisuja, ei syyllisiä
- käsittelemään loukkaantumisia kunnioittavalla tavalla
4. Keskitytään perustehtävään.
Näitä asioita voi oppia kuka tahansa, jos haluaa. Esimies, rikastuta työyhteisöäsi vahvistamalla vuorovaikutusosaamista. Jos haluat lisää tietoa, ota yhteyttä.
Seija Milicevic, WorkBest Oy 