Kirkkonummella alakoululaiset opettavat tietokoneiden käyttöä opettajille (HS 14.4.2015). Oppilasagentit
tekevät yllätysiskuja opettajanhuoneeseen. Lapset ovat hankkineet itselleen digiosaamista enemmän
kuin opettajat. Hienoa että koulussa muutetaan oppimiskäytäntöjä. Siinä ollaan oikealla asialla.
Tämä on nykyaikaa. Tästä voi ottaa oppia työelämään.
Vanhat koulumaailman rakenteet kellahtavat ylösalaisin, kun oppilaat siirtyvät opettajan paikalle. Opettaja ei olekaan enää ainoa auktoriteetti, joka tietää kaikki asiat. Lapset ovat oma-aloitteisia tiedon hakijoita ja kokeilijoita, kun heillä on nykyaikaiset välineet käytössä. Uudenlaisessa tavassa ymmärretään, että on mielekästä käyttää hyödyksi lasten osaamista. Samalla opitaan varmasti muutakin kuin digitaitoja, kun roolit vaihtuvat. Keskinäinen ymmärrys oppimisesta ja opettamista kuten myös vuorovaikutustaidoista lisääntyvät.
Ryhmän tieto monipuolistuu
Oppilasagentteja voitaisiin käyttää työssäkin. Erilaisen osaamisen jakaminen hyödyttää. Tieto on nykyään kaikkien saatavilla, eikä vain ammattilaisten hallussa. Monella voi olla erityisosaamista, jota ollaan hankittu joko työssä tai vapaa-aikana. Se voi olla tarpeen ja hyödyllistä toisille.
Työssä ei enää ole syytä pysytellä vain ammattien mukaisissa rooleissa. Tärkeämpää on jokaisen osaamisen jakaminen. Näin työntekijät saavat apua omaan työhönsä, ja ryhmän kokonaistietämys kasvaa. Jos kaikki antavat hankkimaansa, tarpeellista tietoa yhteiseen käyttöön, ei osaamisen kehittämistä tarvitse hakea niin paljon ulkopuolelta. Opettajia on omasta takaa.
Työtovereilta saatu apu auttaa omaa työtä, ja edistää yhteistä päämäärää.
Positiivinen riippuvuus kasvaa
Aivan kuten lapset innostuivat järjestämään tietoiskuja opettajille opettaakseen heille digitaitoja, saman voi tehdä työyhteisössä. Tiedon vuorovaikutteinen jakaminen opettaa työntekijöitä myös katsomaan asioita eri näkökulmista. Roolista toiseen siirtyminen ryhmässä madaltaa roolien välisiä rajoja. Silloin jokainen on välillä oman työnsä asiantuntija ja välillä oppija. Näin työntekijät oppivat myös arvostamaan toinen toistensa työtä. Positiivinen riippuvuus kasvaa ryhmässä.
Tiedon vapaa jakaminen innostaa. Kun ryhmä kokee hyötyvänsä siitä, luovuus ja ideointi lisääntyvät. Siitä tulee luonteva tapa. Haastatellut oppilasagentitkin olivat sitä mieltä, että lapset voisivat opettaa opettajille digitaitojen lisäksi muitakin taitoja esim. erilaisia liikuntamuotoja.
Yhteinen päämäärä korostuu
Yhteisöllisesti oppivan työyhteisön luomiseen ei tarvita byrokraattista organisointia. Osaamisen jakaminen syntyy ihmisten omasta halusta ja siitä ymmärryksestä, että tieto lisääntyy jakamalla sitä, eikä päinvastoin. Se edellyttää keskinäistä luottamusta.
Vanhat esimies-alaisrakenteet saattavat rikkoutua, kun rooleja vaihdellaan työssä. Opitaan puolin ja toisin. Rakenteiden pitää palvella työn kehittämistä ja työssä oppimista. Jos ne ovat esteenä, silloin rakenteita pitää muuttaa.
Kun työssä muistetaan aina pitää mielessä työn keskeisin tarkoitus eli antaa asiakkaalle paras tuote tai palvelu, ymmärretään miksi yhteisen osaamisen jakaminen on tärkeää. Koko osaamispotentiaalin käyttäminen asiakkaan hyväksi mahdollistaa parhaaseen tulokseen pääsemisen. Hyvään oppimisilmapiiriin kannattaa satsata.
Seija Milicevic, WorkBest Oy 